Ensimmäinen oikea viikonloppu

Meillä on aloitettu uusi ihan oikea viikkorytmi ensimmäistä kertaa ikinä. Arttu tekee arkipäivisin noin kahdeksan tunnin työpäiviä ja viikonloput ovat vapaita. Tämä johtuu siitä, että nyt on menossa uuden kirjan myyntijakso ja etenkin yritysmyynti pitää hoitaa silloin kun firmoissa on ihmiset paikalla. Tuntui oudolta kerrankin odottaa perjantaita. Ihan kuin joskus aikoinaan kun olin vielä koulussa. Meillä ei ole ollut mitään työaikoja koko yrittäjyysuran aikana, mutta pikku hiljaa alkoi käydä selväksi, ettei lapsen kanssa asioita voi hoitaa ihan koska tahansa. Mehän olemme tehneet esimerkiksi öisin usein töitä. Nyt työajat on sovittava erikseen, että lapsenhoito onnistuu. Ja yöunista ei enää tingitä, kun päivällä nukkuminen on saanut jäädä.

Lapsella olemme pitäneet tarkasti kiinni päivärytmistä ja hänellä asiat tapahtuvat joka päivä aina samoihin aikoihin. Me taas olemme luovineet siellä ruokailujen ja päiväunien väleissä ja hoitaneet milloin mitäkin asioita. Ajatus on katkeillut, kun koko ajan tulee jotakin keskeytyksiä. Taitaa kotitoimistoaika olla muutenkin meidän perheeltä ohi ainakin hetkeksi. Viime viikolla oli taas mielenkiintoisia hetkiä, kun annoimme puhelinhaastattelua lehteen, ja lapsen oli tarkoitus katsoa sen ajan Pikku Kakkosta. Eihän hän tietenkään halunnut pysyä pois, vaan innokkaana kertoi kaiuttimessa olevalle haastattelijalle mitä kissa ja auto sanoo.

Ymmärrän nyt hyvin ihmisiä, jotka laittavat niitä perjantai-päivityksiä tai laskevat päiviä kesälomaan. Olin jo ehtinyt unohtaa miltä se tuntuu. No latasinkin sitten kaikki paukut tähän meidän perheen ensimmäiseen ”oikeaan” viikonloppuun. Perjantaina siivosin, kuten myös lauantaina ja sunnuntaina. Olen taas kyennyt liikkumaan vähän paremmin ja otin kaiken ilon irti. Ja kyllä nimenomaan ilon, sillä rakastan siivoamista ja etenkin sitä puhtautta mitä sillä saa aikaan. Meillä on kyllä oikeastaan aina sotkuista, koska tavaroille ei ole paikkoja, kun neliöt alkaa olla vähän liian pienet. Perjantaina leivoin omenapiirakkaa. Lauantaina kokeilin Australian MasterChefin kanareseptiä ja illalla herkuteltiin Artun kanssa kahdestaan erilaisilla juustoilla, oliiveilla ja hedelmillä. Ja join viinilasista kokista. Sunnuntaina kiihdytin vielä kotoilutahtia ja rakensin pojan kanssa junaratoja ja illalla paistoin lettuja ja lämmitin saunan.

Ekassa perheviikonlopussa oli kyllä ehkä vähän liiankin paljon suorittamisen makua, koska muutaman kerran kirosin oikein kunnolla ja tirautin myös parit itkut turhautumisesta. Niin paljon olisi vielä voinut tehdä ja rentoutuakin olisi pitänyt enemmän. Eikä uimaankaan ehditty vaikka piti käydä uimahallissa viimeistään sunnuntaina. Nyt on taas viisi päivää aikaa ladata odotuksia ja toiveita seuraavaa viikonloppua varten. Paitsi että ensi viikonloppu on kyllä erilainen, kun lähdemme naisporukalla Saloon Yrittäjänaisten liittokokoukseen. <3

-Liisa