Uusia tuulia

Juhannusterveiset täältä kotoa Kotkasta. Viime viikko vietettiinkin Pohjanmaalla Farmari-messujen merkeissä. Meillä oli jälleen siellä iso osasto ja osallistuimme tapahtuman markkinointiinkin. Tapahtuma oli jälleen kerran positiivinen kokemus. Farmari-messuilla on aina paljon Pöyrööt-lukijoita paikalla, kun useat kävijöistä ovat Maaseudun Tulevaisuuden lukijoita. Ja nyt kun tapahtuma järjestetään vielä Seinäjoella, niin mukana on myös Ilkan lukijat.

Reissu lasten kanssa oli kaiken kaikkiaan aika rankka kun olimme flunssassa koko perhe. Univaje on suuri, mutta mieli on täynnä odotusta. Kuten teille blogia lukeville on varmasti aika selvästi käynyt ilmi, olen omistanut elämäni lähes kokonaan lapsilleni viimeisen kahden-kolmen vuoden ajan. Olen halunnut olla paras mahdollinen äiti ja keskittänyt siihen kaiken energiani. En tiedä kuinka olen onnistunut, mutta ainakin lapset näyttävät onnellisilta ja tasapainoisilta. Samaan aikaan olen kuitenkin unelmoinut siitä, kuinka vielä toteutan omat haaveeni työni ja urani suhteen. Nyt on tullut aika alkaa toteuttaa niitä unelmia ja mennä elämässä isoja harppauksia eteenpäin.

Tänä vuonna olen jo kertonut teille yhden suuren haaveeni toteutumisesta, kun Pöyrööt-näytelmä saa ensi-iltansa ensi maaliskuussa. On kuitenkin  (jos mahdollista) vielä jokin suurempikin haave, jonka toteuttamisen olemme Artun kanssa jo kaikessa hiljaisuudessa aloittaneet. Asia julkaistaan ensi tiistaina ja vaikka haluaisin huutaa sen koko maailmalle, niin joudun vielä odottamaan juhannuksen yli. Sen vain sanon, että olen onnellinen ja ylpeä itsestäni, että olen tämän kaiken väsymyksen keskellä jaksanut unelmoida. Ehkä ihminen voi saada kaiken; ihanat lapset, rakastavan puolison ja jännittävän ja menestyksekkään uran. Katsotaan miten käy.

Nyt toivotan kaikille oikein ihanaa juhannusta! Itse kerään voimia ensi viikon pyöritykseen.

-Liisa